Kasvava Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat lisää nopeita ja tulevaisuuskestäviä raideliikenneyhteyksiä joiden varrelle kestävästi kasvaa. Länsimetro ja Kehärata eivät voi olla pk-seudun raide-infran päätepysäkki.

Jäljempänä on esitelty kaksi uutta linjaa – Tiedemetro ja Pohjoismetro – sekä yksi täydennys nykyiseen linjaan – Vuosaaren satamajatke. Ne eivät ole kokonaan omaa ajatteluani – siitä lisää tekstin lopussa. Nämä linjat muodostavat tärkeän lisän nykyiseen joukkoliikennetarjontaan ja erinomaisen pohjan josta laajentaa metroa seudulliseksi runkoyhteydeksi nykyisen lähijunaverkon rinnalle.

Metrolinjaston laajentaminen ei ole ristiriidassa nykyisen pikaraitiotiepohjaisen joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Pikaratikat ovat merkittävä kehitysaskel nykyisen kaupunkirakenteen palvelemiseen, mutta ne eivät muodosta nopeudeltaan tai kapasiteetiltaan riittävää runkoa jonka varaan nykyisten pk-seudun reuna-alueiden kestävää ja tehokasta maankäyttöä voitaisiin laskea. Verkot pikemminkin täydentävät toisiaan ja kattava pikaratikkaverkko mahdollistaan uusien metrolinjojen toteuttamisen lähijunamaisempina.

Tiedemetro – uusi linja M3

Uusi linja M3 Jätkäsaaresta Itäkeskukseen yhdistää keskeiset tieteen ja korkeakouluopetuksen keskukset osaksi metrolinjastoa sekä luo uuden nopean yhteyden Itä-Helsingistä Pasilan aseman kautta keskustaan.

Linjan asemien ympäristössä sijaitsee kolme Helsingin yliopiston kampusta (Meilahti, Kumpula ja Viikki), kaksi Metropolian kampusta (Myllypuro ja Arabia) sekä Haaga-Helian, Arcadan ja Diakin toimipisteet. Nopea metroyhteys yhdistäisi linjan varren kampukset yhdeksi monitieteiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja tekisi mm. aidosti mahdolliseksi vaikka piipahtaa toisella kampuksella kesken päivää. Linjalta on myös helppo vaihtoyhteys nykymetron varrella sijaitseville Helsingin yliopiston keskustakampukselle ja Otaniemeen sekä juna-asemien läheisyydessä sijaitseville ammattikorkeakouluille.

Länsiterminaalin asema jättäisi vihasporan historiaan ja tarjoaisi laivamatkustajille nopean yhteyden Pasilan kaukojuna-asemalle, Kampin metroasemalle ja suoraan Itä-Helsinkiin. Meilahden sairaala-alueen asema puolestaan palvelisi merkittävää työpaikka-aluetta ja kunhan linjan liikennöintiajat ovat riittävän kattavat voisi moni metro- ja lähijunaverkon varrella asuva vuorotyötä tekevä hoitaja luopua kalliista autosta.

Nykyisen maankäytön lisäksi linja palvelee myös tulevaa maankäyttöä. Vanhankaupungin asema palvelisi Lahdenväylän mahdollisen bulevardisoinnin mukanaan tuomaa rakentamista. Kivikonsolmu puolestaan mahdollistaisi merkittävän vaihtoterminaalin ja/tai muun täydennysrakentamisen nykyisen Lahdenväylän – Kehä I:n liittymän tilalle siirtämällä nykyiset moottoritiet (ainakin tältä kohdin) maan alle.

Linjassa on tilaa myös tulevaisuudelle: Kivikonsolmun koillispuolella on luonteva kohta jatkehaaralle Jakomäen kautta eteenpäin, ns. Koillismetrolle. Haara mahdollistaisi nopean ja kapasiteetiltaan tulevaisuudenkestävän joukkoliikenneyhteyden ympärille tapahtuvan maankäytön pääkaupunkiseudun koillisosaan. Jatke on huomioitu Viikin alueen lähijunamaisemmassa pysäkkivälissä ja jotta linja todella olisi tulevaisuudenkestävä tulee sen asemat toteuttaa itämetron tapaan pitkillä laitureilla.

Linjan toteuttaminen syvässä tunnelissa mahdollistaisi suurimman vapauden asemien sijoitteluun, mutta sillä linja kuitenkin mukailee Kumpulan kampuksen aseman koillispuolella Lahdenväylää, olisi sen toteuttaminen nykyisen moottoritiekäytävään huomattavasti edullisempana pintaratana myös mahdollista.

Tiedemetron asemat:

• Länsiterminaali – Asema Länsiterminaali T2:n yhteydessä.  Palvelee sataman lisäksi Jätkäsaarta, alikulku satamakanavan ali mahdollistaisi myös Hernesaaren palvelemisen. Vaihtoyhteydet laivoihin sekä useisiin raitiovaunulinjoihin. Aseman suunnittelussa huomioitava jatkevaraus Lauttasaaren suuntaan.
• Punavuori – Asema jossain Telakkapuistikko-Fredrikintori-akselilla.
• Kamppi – Asema Kampin nykyisen metroaseman alla: helppo vaihtoyhteys nykyisiin metrolinjoihin. Palvelee Kampin alueen / ydinkeskustan lisäksi kaukoliikenneterminaalin matkustajia.
• Töölöntori – Asema Töölöntorin alapuolella. Vaihtoyhteys Runeberginkadun ja Topeliuksenkadun ratikoihin. Aseman suunnittelussa huomioitava varautuminen mahdolliseen Pisara-radan asemaan.
• Meilahden sairaala – Asema Meilahden sairaala-alueella. Palvelee sairaalaa, Helsingin yliopiston Meilahden kampusta. Vaihtoyhteys Tukholmankadun kaukoliikenteeseen, tulevaan Vihdintien pikaratikkaan, sekä muuhun HSL-liikenteeseen.
• Pasila – Asema nykyisen Pasilan rautatieaseman alla: vaihtoyhteys kaukojuniin ja kaikkiin lähijunalinjoihin. Palvelee Haaga-Helian kampusta.
• Kumpulan kampus – Asema Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien risteyksen alla. Palvelee Helsingin yliopiston Kumpulan kampusta ja Yrkeshögskolan Arcadaa sekä lähistöllä sijaitsevia Metropolian Arabian kampusta ja Diakoniammattikorkeakoulua. Vaihtoyhteys tulevaan Kalasatama-Pasila-ratikkaan.
• Vanhakaupunki – Asema Lahdenväylän-Koskelantien liittymän tienoolla. Palvelee alueen nykyisen kaupunkirakenteen lisäksi mahdollisen tulevan bulevardisoinnin maankäyttöä.
• Viikin kampus – Asema Infokeskus Koronan yhteydessä. Palvelee Helsingin yliopiston Viikin kampusta ja tiedepuistoa. Vaihtoyhteys Raidejokeriin sekä tulevaan Viikin-Malmin pikaratikkaan.
• Kivikonsolmu – Asema nykyisen Lahdenväylän – Kehä I:n liittymän alapuolella. Moottoriteiden siirtäminen maan alle mahdollistaisi maankäytön ja merkittävän vaihtoterminaalin toteuttamisen nykyisen liittymän kohdalle. Ennen liittyän uudistamista toteutettaessa vaihtoyhteys Lahdenväylän kaukoliikenteeseen sekä Kehä I:n poikittaisliikenteeseen. Aseman suunnittelussa huomioitava jatkevaraus Jakomäen suuntaan.
• Myllypuro – Oleasema. Vaihtoyhteys linjalle M1 Mellunmäen tai keskustan suuntaan. Palvelee Metropolian Myllypuron kampusta.
• Itäkeskus – Nykyinen asema. Vaihtoyhteys linjoille M1 ja M2, Raidejokeriin sekä bussiterminaalin linjoille. Nykyisen vähän käytetyn keskiraiteen ottaminen linjan päätepysäkiksi mahdollistaisi vaihdot linjoihin M1 ja M2 keskustan suuntaan samalta raiteelta, sekä vaihdot joukkoliikenneterminaalista Kampin suuntaan samalta laiturilta lähtevillä linjoilla M1, M2 ja M3. (Vaihdot linjalle M2 Vuosaareen raidetta vaihtamalla kuten Mellunmäen suunnasta linjalla M1.)

Pohjoismetro – uusi linja M4

Uusi linja Jätkäsaaresta Torpparinmäkeen on merkittävä parannus lähijunayhteyksien väliinputoajaksi jäävän Pohjois-Helsingin joukkoliikenneyhteyksiin.

Torpparinmäen asema on hyvä vaihtopaikka Tuusulanväylän busseihin ja olisi myös luonteva sijainti uudelle vaihtoterminaalille. Linjalta on hyvät vaihtoyhteydet Kampissa nykymetroon, Pasilassa kauko- ja lähijuniin, Käpylässä lähijuniin, Pakilassa Kehä I:n poikittaislinjoihin, Maunulassa Raidejokeriin ja Koskelantiellä Koskelantien poikittaislinjoihin ja Länsisatamassa laivoihin.

Linjaa on tulevaisuudessa luontevaa jatkaa lentoaseman suuntaan ja eteenpäin. Pohjoismetroa voikin hyvin ajatella Lentokenttämetron ensimmäisenä vaiheena – joka toimii myös itsenäisenä linjana. Lentokenttäjatkeen jatkaminen vielä lentoasemasta eteenpäin mahdollistaisi pääkaupunkiseudun pohjoisosan maankäytön kehittämisen nopean ja tehokkaan joukkoliikenneyhteyden varrelle. Jotta linja todella olisi tulevaisuudenkestävä tulee sen asemat toteuttaa itämetron tapaan pitkillä laitureilla.

Pohjoismetron asemat:

• Länsiterminaali – Asema Länsiterminaali T2:n yhteydessä.  Palvelee sataman lisäksi Jätkäsaarta, alikulku satamakanavan ali mahdollistaisi myös Hernesaaren palvelemisen. Vaihtoyhteydet laivoihin sekä useisiin raitiovaunulinjoihin. Aseman suunnittelussa huomioitava jatkevaraus Lauttasaaren suuntaan.
• Punavuori – Asema jossain Telakkapuistikko-Fredrikintori-akselilla.
• Kamppi – Asema Kampin nykyisen metroaseman alla: helppo vaihtoyhteys nykyisiin metrolinjoihin. Palvelee Kampin alueen / ydinkeskustan lisäksi kaukoliikenneterminaalin matkustajia.
• Töölöntori – Asema Töölöntorin alapuolella. Vaihtoyhteys Runeberginkadun ja Topeliuksenkadun ratikoihin. Aseman suunnittelussa huomioitava varautuminen mahdolliseen Pisara-radan asemaan.
• Meilahti – Asema Meilahden sairaala-alueella. Palvelee sairaalaa, Helsingin yliopiston Meilahden kampusta. Vaihtoyhteys Tukholmankadun kaukoliikenteeseen, tulevaan Vihdintien pikaratikkaan, sekä muuhun HSL-liikenteeseen.
• Pasila – Asema nykyisen Pasilan rautatieaseman alla: vaihtoyhteys kaukojuniin ja kaikkiin lähijunalinjoihin. Palvelee Haaga-Helian kampusta.
• Koskelantie – Asema Koskelantien risteyksen yhteydessä.
• Käpylä – Asema nykyisen Käpylän rautatieaseman alla: vaihtoyhteys pääradan lähijuniin K ja T sekä kehäradan lähijuniin.
• Maunula – Asema Maunula-talon yhteydessä. Vaihtoyhteys raidejokeriin.
• Pakila – Aseman Kehä I:n Pakilan liittymän yhteydessä, vaihtoyhteys Kehä I:n poikittaislinjoihin. Kehä I:n siirtäminen maan alle mahdollistaisi täydennysrakentamisen aseman yhteyteen.
• Torpparinmäki – Asema Tuusulanväylän Torpparinmäen liittymän yhteydessä. Vaihtoyhteys Tuusulanväylän kaukoliikenteeseen ja runkolinjaan 560. Erinomainen sijainti uudelle syöttöliikenteen bussiterminaalille.

Vuosaaren satamajatke

Vuosaaren Metrolinjan jatkaminen Vuosaaren satamaan yhdessä samalla toteutettavan uuden matkustajaterminaalin kanssa mahdollistaa osan nykyisestä autolauttaliikenteestä ja liikenteen tulevan kasvun siirtämisen ydinkeskustasta Vuosaareen. Metroyhteys suoraan terminaaliin tekisi Vuosaaren satamasta hyvän vaihtoehdon myös matkustajaliikenteelle.

Vertailua aiempiin suunnitelmiin

Lentokenttämetro ja Viikin metro

Edellä esitellyt Tiedemetro ja Pohjoismetro perustuvat vahvasti HKL:n 2004 julkaisemaan “Metro Pasilasta eteenpäin” -ideapaperiin (Vepsäläinen; HKL julkaisusarja C, 1/2004; linkki) ja 2006 julkaisemaan avaavampaan “Lentokenttämetro, Toiminnalliset tarkastelut” -tarkasteluun (Vepsäläinen, Vatanen; HKL julkaisusarja D, 3/2006; linkki). Näissä tarkasteluissa on hahmoteltu linjayhteys Kampista Pasilan kautta Viikin (päättyen Viikkiin), Kampista Pasilan kautta lentoasemalle ja Kampin eteläpuolella Espan kautta Laajasalon suuntaan.

Omassa Tiedemetroversiossani keskeisin ero on, että linjaa on jatkettu Viikistä Myllypuron kautta Itäkeskukseen. Liikkumistarpeet Helsingissä ovat kuitenkin paljon monimuotoisemmat kuin vanhahtava ajatus ydinkeskustan ja nukkumalähiöiden välisestä pendelöinnistä. Ydinkeskustakeskeisyyden sijaan on luontevaa hahmottaa Itäkeskus merkittäväksi joukkoliikenteen ja asioinnin keskukseksi ja huomioida uudessa linjassa täysipainoisesti myös idän liikkumistarpeet. Myllypuron asema olennaisesti myös kytkee Metropolia Myllypuron muihin linjan kampuksiin.

Uusi Itäkeskus-Kamppi-yhteys olisi merkittävä täydennys nykymetron kapasiteettiin. Länsimetron yhteydessä tehty lyhytnäköinen päätös junien lyhentämisestä on luonut aidon uhan itämetron kapasiteetin riittävyydelle tulevaisuudessa. Nopea yhteys Itäkeskuksesta Pasilan asemalle ja selvästi Steissiä näppärämpi vaihtoyhteys lähijuniin tarjoaa myös huomattavan parannuksen yhteyksiin Itä-Helsingistä juna-Espooseen ja Luoteis-Helsinkiin.

Kampin eteläpuolella vanhoista suunnitelmista poiketen linjoja on jatkettu Länsiterminaaliin. Laajasalon yhteydet ovat jo toteutuksessa pikaraitiotienä siinä missä Jätkäsaaren rakentuva alue ja Länsiterminaalit ovat selvästi enemmän uuden yhteyden tarpeessa. Vihasporan vaihtuminen suurikapasiteettisempaan metroon olisi tervetullut uudistus laivamatkustajille. Pohjoismetro on päätetty yllä Torpparinmäkeen, sillä Kehäradan myötä metroyhteys lentoasemalle ei ole niin kiireellinen asia ja jatkosuunnittelu vaatii joka tapauksessa yhteistyötä Vantaan kanssa.

Vuosaaren satamajatke

Yllä esitelty Vuosaaren satamajatke on puolestaan käytännössä sama asia kuin vuoden 2020 sataman skenaariotarkastelun (linkki) vaihtoehto, jossa satamaan toteutettaisiin uusi metroaseman ja matkustajaterminaalin yhdistelmä.

Tiederatikka ja muut pikaraitiotiet

Ehdotettu Tiederatikan linjaus Myllypurosta Viikin, Kumpulan, Pasilan ja Meilahden kautta Otaniemeen (linkki) olisi toteutuessaan hyvä parannus kampusten välisiin yhteyksiin, mutta häviäisi silti nopeudessa metrolle eikä siten yhdistäisi kampuksia metron tavoin todelliseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ratikka ei myöskään olisi laajennettavissa osaksi seudullisia runkoyhteyksiä toisin kuin Koillismetron varauksen sisältävä Tiedemetro, puhumattakaan siitä että kampanja vaikuttaa edesmenneeltä (kuollut linkki) vaikka sen olennaista Otaniemi-Pasila-Kumpula-osaa ei näytä olevan sisällytetty HSL:n nykysuunnitelmiin (linkki).

Tiederatikan tynkä, Viikin-Malmin-pikaratikka tai muutkaan pikaratikkalinjat eivät ole ristiriidassa uusien metrolinjojen kanssa sillä niiden tarkoitus on aivan eri: pikaratikoiden tavoitetaso on parantaa yhteyksiä nykyisen kaupunkialueen sisällä siinä missä uusien metrolinjojen tavoitetaso on palvella tulevan laajemman kaupunkialueen vielä kaupunkirakenteeseen sulautumattomia alueita. Pikaratikat ja uudet seudullisemmat metrolinjat pikemminkin tukevat toisiaan kun ratikat mahdollistavat metrolle lähijunamaisemman pysäkkivälin huolehtien silti asemien välin hyvästä palvelutasosta.