Avaruuspolitiikka

Avaruuspolitiikka bestest (vaikka tähtitiedeoppiaineellisena sanonkin). Ohessa pari konkreettista avaruspoliittista aktiivisuuden hedelmää, sekä alempana lisälukemistoa teemaan liittyen.

Sisällys:
☞ Miksi kiinnostua avaruuspolitiikasta?
☞ Lausunto kansalliseen avaruustrategian luonnokseen 2024
☞ Aloite Vasemmistoliiton puoluekokoukselle 2022
☞ Katsaus Vasemmistolinkin kevätkokoukselle 2022
☞ Lisälukemista

Miksi avaruuspolitiikasta kannattaa kiinnostua?

Tieteen ja sivistyksen lähestymiskulma. Avaruuden tutkiminen ja ymmärtäminen on itsessään mielenkiitoista, riippumatta siitä onko tästä tiedosta mitään taloudellista ”hyötyä”. Ymmärräyksen avaruudesta voi myös hyvin ajatella auttavan osan ihmisistä ajatuksissa liehuvan ihmisen kaikkivoipaisuuden tunteen mittasuhteisiin asettamisessa. Lähiavaruuden holtiton täyttäminen valtavalla määrällä miljardöörien innovoimia pöhinäsatelliittikonstellatioita on aktiivinen haitta sekä maan päältä käsin tehtäville avaruushavinnoille, että lähiavaruuteen sijoitettaville laitteille. Ilman kansainvälistä sääntelyä lyhyen tähtäimen voitonteko menee väistämättä tieteellisen tutkimuksen toimintaedellytysten edelle.

Rauhan lähestymiskulma. Jos tulevaisuudessa Kuun ja muiden taivaankappaleiden luonnonvarojen louhimisesta tulee taloudellisesti kannattavaa tähän mitä luultavimmin ryhdytään – riippumatta siitä onko se hyvä idea ensinkään. Mikäli tämä luonnonvarojen hyödyntäminen tapahtuu tavalla, jossa eri valtio ja niitä edustavat yritykset joutuvat kilpailemaan keskenään parhaista apajista syntyy väistämättä jännitteitä. Mitä suuremmaksi valtiolliseksi intressiksi näiden luonnonvarojen hallinta muodostuu sitä luultavimmin edessä on konflikteja. Suurvaltapolitiikan historiallisessa jatkumossa maustekaupasta Persianlahdelle on luonnonvarakonfliktien muodostuminen pikemminkin ”kun” kuin ”jos”. Paras tapa näiden konfliktien estämiseen on estää jännitteiden syntyminen jo ennen kuin (mahdollinen) luonnonvarojen hyödyntäminen pääsee edes aluille – tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja sääntelyä.

(Lisäksi on kaikenlaisia talouden kasvattamisen ja innovaatioiden edistämisen yms. näkökulmia mutta itse en näistä perusta.)

Lausuntoni kansallisen Avaruustrategian 2030 luonnoksen

(Jätin yksityishenkilöna seuraavan lausunnon Kansallinen avaruusstrategian 2024-2030 valmisteluun liittyen. Lausuntopyynnön diaarinumero VN/32886/2023, kaikki lausunnot tutustuttavissa lausuntopalvelussa. Lisätietoa valmisteluhankkeesta ministeriön hanketunnisteella TEM079:00/2024 ja hankesivulla. Kaikki lausunnot ovat tututustuttavissa lausuntopalvelussa. Valmiin asiakirjan ”Avaruustrategia 2030″ pysyvä osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-881-9.)

Yksityishenkilön lausunto kansallisen avaruusstrategian uudistamiseen liittyen

VN/32886/2023

Yksityishenkilöille suodun lausumismahdollisuuden puitteissa pyydän kansallisen avaruusstrategian jatkovalmistelussa kiinnitettävän huomiota strategian sisällön yhteensovittamiseen siinä esiin tuotujen arvojen, Suomen nykyisten kansainvälisten sitoumusten sekä Suomen laajempien ulkopoliittisten pyrkimysten kanssa.

Luonnoksessa Suomen avaruusstrategiaksi vuosille 2024–2030 eritellään avaruustoimintaa koskeviksi arvoiksi ”avaruuden kestävä käyttö”, ”yhteinen avaruus” sekä ”sääntöperusteinen yhteistyö”. Kirjatut arvot ovat hyvin linjassa sekä Suomen ratifioiman YK:n Avaruuden yleissopimuksen* periaatteiden, että Suomen monikeskiseen ja sääntöperusteiseen kansainväliseen yhteistyön nojaavan ulkopolitiikan pitkän linjan kanssa. Yleissopimuksen osapuolena Suomi on sitoutunut mm. periaatteisiin siitä, että ”Ulkoavaruuden, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, tutkimisen ja käytön on koiduttava kaikkien maiden eduksi ja hyödyksi kiinnittämättä huomiota niiden taloudelliseen tai tieteelliseen kehitystasoon, ja niiden tulee olla koko ihmiskunnan omaisuutta.” (SopS 57/1967, 1 artikla 1 mom.) ja että ”Sopimusvaltioiden on toimittava tutkiessaan ja käyttäessään ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, kansainvälistä oikeutta ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa noudattaen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi ja kansainvälisen yhteistyön ja ymmärtämyksen lujittamiseksi ja edistämiseksi.” (SopS 57/1967, 3 artikla).

Strategialuonnokseen kirjattujen arvojen huomiointi luonnoksen muussa sisällössä vaikuttaa kuitenkin ohuelta. Avaruuden kestävään käyttöön liittyen taustoitusosiossa mainitaan pyrkimykset kestävän käytön ja avaruusliikenteenhallinnan säännöistä sopimiseen. Toisaalta luonnoksessa suhtaudutaan laajoihin satelliittikonstellaatioihin ja muuhun kaupalliseen avaruustoimintaan äärimmäisen kritiikittömästi, vaikka hallitsemattomasti toteutetut suuret konstellaatiot ja muu kestämätön avaruustoiminta luovat merkittäviä riskejä avaruuden hyödyntämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa**. Sääntöperusteisuuden edistämisen suhteen luonnoksen taustoitusosiossa lähinnä mainitaan YK, sekä sen alaiset ITU ja COPUOS, eikä päämäärät ja tavoitteet -osiossa kansainvälisen yhteistyön tavoitteita ole avattu tarkemmin. Maininnat niukoista vaikuttamisresursseista, ”valitusta” yhteistyöstä, sekä ”tarvittaessa” alan kansainväliseen sääntöjen kehittämiseen osallistuminen antavat varsin kunnianhimottoman vaikutelman. Avaruuden yhteisyyttä tai sen edistämistä ei luonnoksessa vaikuta käsiteltävän lainkaan.

Edellä esiin tuotuun viitaten ehdotan, että strategiaan päämääriin ja tavoitteisiin sisällytettäisiin 1) pyrkimys Suomen aktiiviseen rooliin avaruuden liikenteen ja avaruusromun hallintaa koskevan monenkeskisen YK-sopimuksen aikaansaamiseksi, 2) pyrkimys strategisten kumppanuuksien muodostamiseksi ja syventämiseksi kehittyvien avaruusvaltioiden kanssa, sekä 3) pyrkimys avaruuden luonnonvarojen kestävää ja kaikkia kansakuntia hyödyttävää käyttöä käsittelevän YK:n Kuusopimuksen*** ratifioimiseen.

Ottamalla vahvemmin osaa YK:n alaisuudessa jo liikkeelle lähteneeseen pyrkimykseen avaruuden liikenteenhallinnan sääntöpohjaisesta kehittämisestä Suomi voisi paitsi tukea avaruuden käytön kestävyyttä, myös edistää omaa maakuvaansa niin puhtaan talouden osaajana kuin varteenotettavana avaruustoimijana. Toteutuessaan liikenteenhallintaan liittyvät järjestelmän voisivat olla merkittävä mahdollisuus suomalaisella avaruusosaamisella. Erityisesti polaaristen kiertoratojen seurantaan liittyvien maanpäällisten infrastruktuurien sijoittelun suhteen Suomen pohjoinen sijainti voisi olla merkittävä mahdollisuus.

Tulevaisuuden avaruustoiminnan kenttä ei tule olemaan perinteisten avaruusmahtien yksinoikeus ja olisikin Suomen etu alkaa rakentaa avaruustoimintaan liittyviä kumppanuuksia globaalin etelän kehittyvien avaruusvaltioiden kanssa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Yhteistyö esimerkiksi avaruutta hyödyntävien kriittisten infrastruktuurien rakentamisen sekä avaruustutkimuksen ja -koulutuksen saralla sopii luontevasti osaksi Suomen kansainvälistä profiilia. Jos Suomi haluaa näyttää olevansa tosissaan strategialuonnoksen arvojen, uusien avaruuskumppanuuksien tasaveroisuuden, jo ratifioimiensa sopimusten sekä monenkeskisen kansainvälisen sopimisen suhteen olisi Suomen perusteltua pikaisesti ratifioida YK:n Kuusopimus. Sopimuksen sivuuttamisen jatkaminen, Artemis-sopimuksen**** kaltaiseen nykyistä monenkeskisiin avaruussopimuksiin pohjautuvaa järjestelmää rapauttavaan kahdenkeskiseen sopimukseen liittyminen tai kansainvälisen oikeuden kanssa jännitteisen kansallisen lainsäädännön***** luominen antaisivat täysin päinvastaisen kuvan Suomen linjasta.

Ystävällisin terveisin,
Taavi Heikkilä,
tutkimusavustaja,
tähtitieteen opiskelija

Viitteet

* “Treaty on principles governing the activities of States in the exploration and use of outer space, including the moon and other celestial bodies” (UN Treaty series vol 610, no 8843); SopS 57/1967

** ks. esim.: Boley, A.C., Byers, M. Satellite mega-constellations create risks in Low Earth Orbit, the atmosphere and on Earth. Sci Rep 11, 10642 (2021). https://doi.org/10.1038/s41598-021-89909-7; Lawrence, A., Rawls, M.L., Jah, M. et al. The case for space environmentalism. Nat Astron 6, 428–435 (2022). https://doi.org/10.1038/s41550-022-01655-6

*** “Agreement Governing the Activities of States on the Moon and Other Celestial Bodies” (UN Treaty series vol 1363, no 23002)

**** “The Artemis Accords”, https://www.nasa.gov/artemis-accords/ (luettu 31.8.2024).

***** ks. esim.: Svec, M. (2022). Outer Space, an Area Recognised as Res Communis Omnium: Limits of National Space Mining Law. Space Policy, 60, 101473-. https://doi.org/10.1016/j.spacepol.2021.101473

Aloite Vasemmistoliiton puoluekokoukselle YK:n Kuusopimukseen liittymisestä sekä avaruuden luonnonvarojen kestävästä ja koko ihmiskuntaa hyödyttävästä käytöstä

(Laadin seuraavan puoluekokousaloitteen, jonka Vasemmistolinkki ry otti nimiinsä ja lähetti yhdessä muiden aloitteiden kanssa eteenpäin Vasemmistoliiton vuoden 2022 puoluekokoukselle. Aloite löytyy puoluekokouksen lopullisista materiaaleista aloitteena nro 107. Puoluehallituksen vastaus aloitteeseen oli siirtää se osaksi tavoiteohjelman käsittelyä; aloitteen pohjalta tehty tavoiteohjelmakirjaus löytyy tavoiteohjelman pohjaesityksestä riviltä 1567.)

Esitämme, että Vasemmistoliitto asettuu kannattamaan Suomen liittymistä YK:n Kuusopimukseen [1], sopimuksessa julkilausuttuja periaatteita, sekä sopimuksen mukaista kansainvälisen avaruushallinnon [2] perustamista valvomaan avaruuden ja sen luonnonvarojen kestävää ja koko ihmiskuntaa hyödyttävää käyttöä, sekä sitoutuu ajamaan näitä asioita lainsäädännössä.

PERUSTELUT

Toisin kuin muiden keskeisten avaruussopimusten [3] kohdalla on Kuusopimukseen liittynyt vain huomattavan pieni osa maailman valtioista. Erityisesti keskeisten avaruusvaltioiden puuttuminen sopimuksesta tarkoittaa sitä, että mahdollinen avaruuskaivostoiminta on tällä hetkellä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta käytännössä sääntelemätöntä. Tämä sääntelytyhjiö jättää oven auki globaalia eriarvoisuutta toisintavalle opportunismille.

Kuusopimuksessa Kuu ja muut taivaankappaleet luonnonvaroineen määritellään ihmiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi ja se pyrkii varmistamaan, että näiden luonnonvarojen hyödyntäminen hyödyttää koko ihmiskuntaa. Mikäli avaruuden luonnonvarojen hyödyntäminen käynnistyy nykyisenkaltaisessa sääntelemättömässä tilanteessa, toiminnan pioneereja tulevat olemaan nykyiset avaruusvaltiot ja niissä toimivat yksityiset yritykset ja toiminta tulee mitä luultavimmin olemaan luonteeltaan imperialistista [4]. Sääntelemättömässä avaruusluonnonvarojen hyödyntämisessä hyötyjiä ovat jo valmiiksi etuoikeutetut.

Suomi on kansainvälisen politiikan näyttämöllä pyrkinyt esiintymään monenkeskiseen sopimiseen ja vahvoihin YK-instituutioihin nojaavan globaalin oikeudenmukaisuuden lipunkantajana. Suomi on jo mukana neljässä muussa [3] YK:n keskeisessä avaruussopimuksessa ja erityisesti Ulkoavaruuden sopimuksen [5] mukana sitoutunut siihen, että ”Ulkoavaruuden, […], tutkimisen ja käytön on koiduttava kaikkien maiden eduksi ja hyödyksi kiinnittämättä huomiota niiden taloudelliseen tai tieteelliseen kehitystasoon” [6]. Näiden periaatteiden valossa on ristiriitaista, että Suomi ei ole vielä liittynyt Kuusopimukseen.

Kuun ja asteroidien luonnonvarojen hyödyntämisen mahdollistavan teknologian ollessa ovella sekä omaa etuaan tavoittelevien valtioiden ja yritysten hapuillessa jalansijaa avaruudessa on Kuusopimuksesta tullut ajankohtaisempi kuin koskaan. Aktiivisena YK:n Ulkoavaruuden rauhanomaisen käytön komitean [7], Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan unionin jäsenenä Suomella olisi sopimukseen liittymällä aito mahdollisuus kallistaa kansainvälistä avaruuskeskustelua positiiviseen suuntaan ja näyttää, että unelma koko ihmiskuntaa hyödyttävästä avaruustoiminnasta elää.

[1] Kuusopimus = ”Agreement Governing the Activities of States on the Moon and Other Celestial Bodies”; YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 34/68; UN Treaty series vol 1363, no 23002; https://www.unoosa.org/oosa/en/ourwork/spacelaw/treaties/intromoon-agreement.html
[2] Ks. Kuusopimus, 11 artikla, 5 kohta.
[3] Lisätietoa avaruussopimuksista ks. https://www.unoosa.org/oosa/en/ourwork/spacelaw/treaties.html; erityisesti em. sivulta löytyvä keskeiset sopimukset yksiin kansiin kokoava julkaisu ”International Space Law: United Nations Instruments” (UN/UNOOSA 2017).
[4] Marshall, Alan. “Development and Imperialism in Space.” Space Policy, vol. 11, no. 1, Elsevier Ltd, 1995, pp. 41–52, https://doi.org/10.1016/0265-9646(95)93233-B.
[5] Ulkoavaruuden sopimus = ”Yleissopimus valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet” = ”Treaty on principles governing the activities of States in the exploration and use of outer space, including the moon and other celestial bodies”; YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2222 (XXI) / UN Treaty series vol 610, no 8843; SopS 57/1967;
https://www.unoosa.org/oosa/en/ourwork/spacelaw/treaties/introouterspacetreaty.html
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1967/19670057
[6] Ks. Ulkoavaruuden sopimus (suomennos SopS 57/1967), 11 artikla, 1 momentti.
[7] Ulkoavaruuden rauhanomaisen käytön komitea = ”Committee on the Peaceful Uses of Outer Space”; https://www.unoosa.org/oosa/en/ourwork/copuos/index.html

Poliittinen tilannekatsaus Vasemmistolinkin kevätkokoukselle

Pidin puolueosastoni Vasemmistolinkki ry:n kevätkokouksessa 21.3.2022 (kokouksen yhteydessä perinteisesti jostain kiinnostavasta aiheesta pidettävän) poliittisen tilannekatsauksen avaruuspolitiikkaan liittyen seuraavalla otsikolla:

Yhdistyneiden planeettojen federaatio vai Weyland-Yutani?
Spekulatiivisen fiktion tulevaisuuskuvat johdatuksena avaruuspolitiikan nykyhetkeen sekä Vasemmistolinkin puoluekokousaloitteeseen YK:n Kuusopimukseen liittymisestä sekä avaruuden luonnonvarojen kestävästä ja koko ihmiskuntaa hyödyttävästä käytöstä.

Esitykseni sisältö oli tiivistäen seuraava:

  • Johdanto: Mikä ihmeen spekulatiivinen fiktio ja mitä tekemistä sillä on todellisuuden kanssa?
    • Spekulatiivinen fiktio (eli spefi) on genre, jossa ”kuvataan todellisuutta, joka voisi olla olemassa, jollainen olisi voinut olla olemassa tai jota ei ole olemassa” (lähde).
    • Tieteisfiktio (eli scifi) on spekulatiivisen fiktion alagenre, jossa spekuloidaan nimenomaisesti sellaisilla todellisuuksilla, joihin tiede/tekonologia voisivat oikean todellisuuden joskus johtaa.
    • Spefi mahdollistaa oikeiden yhteiskunnallisten ongelmien käsittelemisen fiktiivisten maailmojen kautta abstraktimmin ja vertauskuvallisemmin (mikä voi helpottaa joidenkin ongelmien hahmottamista ja siten edistää niihin puuttumista).
    • Spefi-tarinoita voi käyttää välineenä sen spekuloimisessa, mihin nyt oikeassa todellisuudessa tehdyt valinnat voisivat tulevaisuudessa johtaa, ja siten työkaluna todellisten valintojen punnitsemisessa.
  • Case-esimerkki 1: Yhdistyneiden planeettojen federaatio
    • Esimerkki utopistisesta ihmiskunnan tilasta
    • Star Trek -televisio-elokuva-yms-sarja kuvaa ihmiskunnalle tulevaisuuden, jossa niukkuus/nälkä/köyhyys/raha/yms, ovat historiaa ja ihmiskunnan ykkösprioriteetti on itsensä kehittäminen mm. avaruutta isoilla hienoilla avaruusaluksilla tutkien
    • Yhdistyneiden planeettojen federaation on Maapallon ja muiden sellaisten halukkaiden planeettojen, jotka täyttävät tietyt jäsenkriteerit (käytännössä: ovat scifi-utopioita), muodostama liitto (lue lisää)
    • Federaatio on Star Trek -todellisuuden pääasiallinen valtarakenne, jonka alaorganisaation Tähtilaivaston alla toimivien tutkimus-yms-alusten henkilökunnan näkökulmasta tarinat (pääasiassa) kerrotaan
    • Tiivistäen: Yhdistyneiden planeettojen federaatio on vähän kuin YK – mutta avaruudessa.
  • Case-esimerkki 2: Weyland-Yutani Corporation
    • Esimerkki dystooppisesta ihmiskunnan tilasta
    • Alien-elokuvasarja kuvaa ihmiskunnalle ultrakapitalistisen tulevaisuuden, jossa vallitsevaksi valtarakenteeksi on muodostunut valtava megakorporaatio, Weyland-Yutani, jonka vastuuttoman voitontavoittelun seurausta (käytönnössä) kaikki elokuvasarjassa tapahtuvat ikävyydet ovat
    • Weyland-Yutanin liiketoiminnan ytimessä ovat avaruuskaivostoiminta, aseteollisuus sekä yksityisten siirtokuntien perustamisesta muille taivaankappaleille (lue lisää)
    • Alienin-todellisuduessa Weyland-Yutani vastaa itse omasta sääntelystään, ja vaikka tarinoissa esiintuvä merkittävä sotilaallinen taho Yhdysvaltain siirtomaamerijalkaväki onkin teknisesti yrityksestä erillinen organisaatio, on sen koko tehtävänä toimia yrityksen ohjauksessa sen taloudellisten etujen turvaamiseksi
    • Tiivistäen: Wayland Yutani Corporation on vähän kuin Itä-Intian kauppakomppania – mutta avaruudessa.
  • Avaruuspolitiikan nykytila
    • Kansainvälinen sääntely
      • Avaruuden kansainvälisoikeudellinen sääntely perustuu ns. viiteen YK:n avaruussopimukseen (”the five UN treaties on outer space”) jotka ovat: Ulkoavaruuden sopimus, Pelastussopimus, Vastuusopimus, Rekisteröintisopimus ja Kuusopimus
      • Vuoden 1967 Ulkoavaruuden sopimuksessa säädetään keskisimmistä periaatteista (valtiot eivät saa ulottaa suvereniteettiaan avaruuteen eli julistaa jotain taivaankappaletta tai sen osaa omakseen, avaruuteen ei saa sijoittaa ydinaseita, …)
      • Pelastus-, vastuu- ja rekisteröintisopimus täydentävät Ulkoavaruuden sopimusta nimiensä mukaisiin avaruustoiminnan käytännön asioihin liittyen
      • Kuusopimuksen keskeisintä sisältöä on jatkaa Ulkoavaruuden sopimuksessa esiteltyä ihmiskunnan yhteinen perintö -ajatusta (”common heritage of mankind”) määrittelemällä taivankappaleet ja niillä mahdollisesti sijaitsevat luonnovarat ihmiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi (luonnonvaroja saisi edelleen hyödyntää, kunhan se taphtuu perustettavan kansainvälisen elimen valvonnassa ja toiminnan hyödyt jakautuvat kaikille maille)
      • Toisin kuin muiden neljän avaruussopimuksen kohdalla, Kuusopimukseen on liittynyt vain kourallinen allekirjoittajia (erityisesti suuret avaruustoimijat USA, Kiina ja Venäjä loistavat poissaolollaan), joten vaikka se sinänsä on olemassa, astunut voimaan ja osa ”viittä sopimusta”, se on (ainakin toistaiseksi) melko lailla kuollut kirjain
    • Keskeisiä käsitteitä
      • Common heritage of mankind – Ulkoavaruuden sopimuksen esittelemä ajatus siitä, että avaruus ja sen hyödyntäminen ovat koko ihmiskunnalle kollektiivisesti kuuluvia asioita (mikään valtio ei esimerkiksi s; Kuusopimus laajentaisi ajatuksen koskemaan myös avaruuden luonnonvarojen omistamista
      • Res nullius vs. res communis – jonkin asian (esim. luonnonvaran) kuuluminen ei kenellekkään (jolloin tämä asia on ”löytäjää saa pitää” -tyyppisesti kenen tahansa otettavissa itselleen; esim. jokamiehenoikeuden piiriin kuuluva marja suomalaisessa metsässä) vs. jonkin asian kuuluminen ei kenellekkään spesifisti mutta kaikille yhteisesti (jolloin asian hyödyntäminen edellyttää kollektiivin hyväksyntää; esim. öljyesiintymä Norjassa, joka kuuluu kollektiivisesti norjalaisille, mutta jotka valtiona voivat myöntää luvan sen hyödyntämiseen)
      • Kansallinen suvereniteetti – jonkin valtion toimivalta jollain alueella; Ulkovarauuden sopimus nimeomaisesti kieltää mitään valtiota ulottamasta kansallista suvereniteettiaan muille taivaankappaleille (tai niiden osille), toisin sanoen mikään valtio ei siis voi esim. ”vallata” asteroidia tai osaa Kuun pinnasta osaksi aluettaan
    • Yleishyödyllinen vs. kaupallinen avaruustoiminta
    • Nykysen avarusutoiminnan aiheuttamat haasteet
      • Avaruusromu. Maapallon kiertoratojen käyttäminen on sääntelemätöntä, minkä seurauksena avaruusromun lisääntymistä on vaikea ehkäistä, mikä puolestaan asettaa kaikki muut kiertoradoilla toimivat laitteet ja alukset vaaraan
      • Valtavien yksityisten satelliittikonstellaatioiden laukaiseminen kiertoradalle haittaa maasta käsin tehtävää tähtietiedettä enenevissä määrin, mikä on ongelma sekä tieteentekemiselle että mahdollisesti koko ihmiskunnalle, mikäli mahdollisesti Maata kohti matkaavien asteroidien havainnointi vaikeutuu
      • Yksityisen avaruustoiminnan kasaantuminen harvoille yrityksille, joiden omistus on puolestaan kasaantunut jopa yksittäisille äärimmäisen rikkaille yksilöille, on myrkkyä taloudellisen eriarvoisuuden purkamiselle
    • Suomen avaruuspoliittinen linja
      • Työ- ja elinkeinoministeriö kuvaa Suomen kansallista avaruusstrategiaa E-kirjeen E 131/2021 vp perusmuistiossa TEM2021-00699 seuraavasti:
        ”Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia päivitettiin vuonna 2018. Strategian tavoitteena on tehdä Suomesta maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Tavoitetta tukevat konkreettiset toimenpiteet. Toimenpiteet on jaettu kolmeen teemaan: markkinoille pääsyn edellytykset, kansainvälinen vaikuttaminen ja tutkimus. Jokaisella toimenpiteellä on vastuutaho. Teemoille on määritelty konkreettiset numeeriset tai sanalliset tavoitteet vuoteen 2025 mennessä.”
      • Avaruus on avaruustoiminnan strategiassa Suomelle ensisijaisesti vain yksi markkinatalouden toimintakenttä muiden joukossa ja avaruupolitiikka ensisijaisesti elinkeinopolitiikkaa (millä voi olla jokin yhteys siihen, että kansallinen avaruushallinto toimii Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä)
      • Avaruuteen liittyvä tutkimus- ja koulutustoiminta on Suomelle arvokasta ensisijaisesti osaavan työvoiman kouluttamisen ja mahdollisten kaupallistettavissa olevien teknologioiden kehittämisen kautta; uteliaisuuteen perustuva tieteellinen tutkimus ja yhteiseen hyvään liittyvät näkökulmat loistavat strategiassa poissaolollaan
    • Aloite Vasemmistoliiton puoluekokoukselle YK:n Kuusopimukseen liittymisestä sekä avaruuden luonnonvarojen kestävästä ja koko ihmiskuntaa hyödyttävästä käytöstä
      • YK:n Kuusopimukseen liittyminen olisi erinomainen keino edistää globaalia oikeudenmukaisuutta ja näyttää, että Suomen esiintuminen kv-poliittisena ”kokoaan suurempana” hyviksenä ei ole pelkkää puhetta vaille konkreettisia tekoja
      • Kuusopimukseen liittymisen edistäminen olisi valtakunnanpoliittisella tasolla erinomainen tapa laajentaa kansallista avaruudesta käytävää keskustelua yksityisen rahanteon ulkopuolelle ja myös asettaa keskustelun suuntaa kansallisessa avaruuspoliittisessa keskustelussa

Lisälukemista

Edellä listatut akateemiset julkaisut BibTeX-formaatissa (tiedosto on .bib-formaatissa, WordPressin rajoitteiden vuoksi päätteeksi merkitty .txt):

avaruuspolitiikka-julkaisuja-v20250202-bib.txtLataa

Sivua päivitetty 2.2.2025