Puheenvuoro yliopistokollegion kokouksen III/2023 (28.11.) asakohdassa ”8 § Muut asiat”.
Arvoisat kollegion jäsenet, varajäsenet, valmistelijat sekä muut yliopistoyhteisön jäsenet ja ystävät,
Onko yliopistokollegio glorifioitu valitsijamiehistö, joka sivutoimenaan kumileimaa papereita ja harjoittaa suljettujen ovien takaista keskustelukerhotoimintaa, vai aidosti yliopistoyhteisöä tiedekunta- ja opiskelija-henkilöstö -rajojen yli yhdistävä yliopistodemokratian edistäjä ja avoimen kriittisen keskustelun foorumi joka tekee parhaansa olemassa olevan säännöstön puitteissa?
Hain kollegion jäseneksi ja puheenjohtajaksi koska uskon näistä jälkimmäiseen ja uskoin voivani olla mukana kollegion toimintakulttuurin muuttamisessa aidosti tämän mukaisesti.
***
Kaksivuotiskauteni ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja valmisteluryhmän jäsenenä on toiminut näköalapaikkana, ja tämän näköalan pohjalta olen tullut siihen johtopäätökseen, että en ole hakenut jatkoa tämän vuoden lopussa päättyvään mandaattiini kollegion jäsenenä enkä siten aio käyttää optiotani jatkaa kollegion puheenjohtajistossa.
Keskeiset syyn päätökseni taustalla liittyvät omaan jaksamiseeni, valmisteluryhmän työskentelyilmapiiriin sekä minun ja puheenjohtajan demokratia- ja johtamiskulttuurikäsitysten väliseen perustavanlaatuiseen ristiriitaan. Olen istunut erinäisissä yliopistollisissa hallintoelimissä vuodesta 2016 mutta ensimmäistä kertaa olen joutunut tilanteeseen, jossa tunnen jatkuvasti yhteistyövälien ylläpitämisen ja asiallisen kohtelun olevan riippuvaista siitä, että pidättäydy antamasta kritiikkiä silloinkin kun katson siihen aihetta olevan.
Ymmärrän toki, että ’aina ennenkin on näin toimittu’ -ajatteluun taipuvaisen yliopistohallinnon rakenteiden ja käytänteiden tuulettaminen ei tapahdu käden käänteessä. Yliopistollisiin luottamuselimiin hakeutumisessa on kuitenkin lähtökohtaisesti kyse omasta halusta tehtävästä vapaaehtoistyöstä ja viimeistään rehtorivalintaprosessin kuulemiseen liittyneen indikatiivisen lipukkein suoritettavan mielipiteenilmaisun valmistelu havahdutti minut siihen, että jaksamismarkkojeni panos-tuotto-suhde ei ole lainkaan kohdillaan.
***
Toinen käytännönläheisempi syy päätökseni taustalla liittyy priorisointiin. HYY valitsee rinnakkain kollegioin ja tiedekuntaneuvostojen jäsenten ja paras käsitykseni on, että HYYn vakiintunut tapa on olla valitsematta samoja henkilöitä sekä kollegion että oman tiedekuntaneuvostonsa varsinaiseksi jäseneksi – erityisesti Physicumin valtaus ja tämän yhteydessä käydyt keskustelut tiedekunnan johdon kanssa ovat herättäneet minussa palon tiedekuntatason vaikuttamista kohtaan, jolloin tiedekuntaneuvoston hakeminen vaikuttaa fiksulta ratkaisulta.
***
Kuluvalla kaksivuotiskaudella on kollegiossa onneksi tapahtunut paljon positiivistakin: erityisesti haluan nostaa esiin hyvässä kolmikantaisessa yhteistyössä toteutetun ja juonnetun kanslerinvalintaan liittyvän avoimen kuulemisen sekä erinomaisesti toimineen Hallituksen yliopistoyhteisön ulkopuolisten hallituksen jäsenten valintaprosessia valmistelleen työryhmän.
Täsmennän olevani käytettävissä jatkamaan Hulk-työryhmässä niin pitkään kuin minua siellä tarvitaan.
***
Kiitän kollegiokollektiivia sekä kollegion sihteeriä, juristeja ja muita valmistelijoita yhteistyöstä ja toivon teille ja tuleville uusilla opiskelijajäsenille hyvää jatkoa.
Viimeisenä sananani pyydän teistä jokaista vielä kääntämään ajatuksenne tulevaisuuteen ja miettimään seuraavaa kysymystä:
Onko nykyinen hallintomalli, jossa yliopistoyhteisö jaetaan kolmeen hyvin erisuuruiseen osaan — joista yhteen kuuluu vajaa 2% yhteisöstä, toiseen n. 20% yhteisöstä ja kolmanteen loput vajaa 80% yhteisöstä — mutta jokaiselle ryhmälle annetaan yhtä paljon edustajia hallintoelimeen, lähempänä säätyvaltiopäiviä vai yhtäläisessä asemassa olevien yhteisön jäsenten aitoa demokratiaa
Kiitos.
Politiikkaa, hallintoa, avaruutta (yms.) 