Edarivaalit 2022

Sisällys
☞ Esittely
☞ Kolme teemaa: demokratia, edunvalvonta, tilat
☞ Kumpulaerityiset vaalitavoitteeni
☞ Vastaukseni HYYn vaalikoneeseen

Olen taavi Heikkilä, ännännen vuoden tähtitieteen opiskelija Kumpulasta ja ehdolla HYYn edustajistoon numerolla 365!

Olen ollut mukaan edusatjistotoiminnassa vuoden 2016 vaaleista lähtien ja ehtinyt saada paljon aikaan niin erilaisissa HYYn hallintoelimissä kuin HYYn hallituksessa vuonna 2020. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ja olisi hienoa saada luottamuksenne edistää mm. alla kuvattuja asioitta HYYn edustajistosta käsin tulevalla kaudella!

Lisää demokratiaa yliopistoon!

Eikö kolmikantaisen yliopistodemokratiaan pohjautuvan hallinnon myötä yliopisto ole jo aivan riittävän demokraattinen? Ei ole. Demokratian koko pointti on, että yhteisön jäsenet (demos) pääsevät tasaveroisesti pättämään (kratia) heitää koskevista asioista. Kolmintaisessa päätöksenteossa yliopistoyhteisö jaetaan kolmeen ryhmään (professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat) joille sitten ryhmien valtavista kokoeroista (n. 600, 8200, 30800 henkilöä; lähde) huolimatta osoitetaan yhtä paljon valtaa. Järjestelmä, jossa professorin äänellä on 51-kertainen painoarvo opiskelijan ja 12-kertainen muun henkilökunnan ääneen nähden, ei ole kovin demokraattinen. Kolmikantajärjestelmä muistuttaa enemmän 1800-luvun sääty-yhteiskuntaa kuin aitoa demokratiaa.

Jopa vieläkin merkittävämpi demokratiaongelma yliopiston päätöksenteossa on kuitenkin päätöksenteon etäisyys ja johtajakeskeisyys. Keskeinen ongelma johtakeskeisessä päätöksenteossa on, että yksittäisen henkilön on mahdontat tietää moninaisen johdetun joukon tahtoa, toiveita ja tarpeitta heidän puolestaan vaikak johtaja kuinka haluaisikin pyrkiä hyvään. Vaikka kolmikantaisten hallintoelimien edustavuus onkin kyseenalaista, niissä kuitenkin kolmannes kokoonpanosta on opiskelijoita, monet opiskelijan arkeen vaikuttava päätökset tehdään yksittäisten johtajien toimesta. Vaikkapa rehori voi aivan omalla päätöksellään päättää yksityiskohtaisista tenttikäytönnöistä ylipistonlaajuisesti, ilman, että hänen tarvitsee kuulla opiskelijoita. Vastaavaa tilanne vallitsee tiedekunnissa joissa dekaaneilla ja koulutusojelmien johjat sopivat monisat käyännön asioistat keskenään kolmikantaisten elinten ulkopuolella.

Kolmas olennainen demokratiaongelma on poliittisen vastuun puuttuminen. Mikäli yliopilaskunnan edustajisto päättä, että hallitus tai sen puheenjohtaja ei toimintansa seurauksena enää nauti edustajiston luottamusta hallitus hajoaa. Tilanne on vastaava eduskunnan ja maan hallituksen tai vaikkapa yhdistyksen kokouksen ja hallituksen välillä. Yliopiston hallituksen hajottaminen on kuitenkin mahdollistat vain yksittäisten hallituksen jäsenten osaltata ja silloinkin ilman hallituksen omaa aloitetta vain taloudelliseen vahinkoon liittyvän vahingonkorvausmenettelyn tiimoilta.

Mitä kuvatujen ongelmien korjaamiseksi voitaisiin sitten tehdä?

☞ Otetaan käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Aletaan valita yliopiston hallituksen yliopistoyhteisöön kuuluvat jäsene, yliopistokollegio ja tiedekuntaneuvostot vaaleilla, jossa kuka tahansa yliopistoyhteisön, tai ko. tiedekuntayhteisön, jäsen voi asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta. Asia on mahdollista toteuttaa nykyisen yliopistolain puitteissa, kunha lain kirjaus siitä, että yksikään kolmikantaryhmä ei saa yli puolia paikoista huomioidaan sopivin kiintiöin. Yliopistokollegion yliopistonlaajuisen kohdalla eri tiedekuntien edustavuus voitaisiin myös huomioidea kiintiöin. Lain mukaan ylioppilaskunta nimeää opiskelijaedustajat em. elimiin joten edustajiston on myös erikseen linjattava nimeämisen tapahtuvan jatkossa vaalituloksen perusteella.

☞ Otetaan käyttään yhteisöaloite kaikille hallinnon tasoille. Yliopistoyhteisön mahdollisuus tehdä kunttalaisaloitteen kaltasia aloitteita yliopiston hallitukselle (tiedekuntayhteisön ttiedekuntaneuvostolle, osastoyhteisön osastoneuvosttolle, jne.) olisi erinomainen keino tuoda päätöksentekoa aidosti lähemmäs yhteisöjä. Olennaista on, että vaikka ao. elin ei aloitteeseen lopulta yhtyisi on sen pakko perustetella kantansa. Uudistus olisi toteutettavissa yliopiston oman päätäöksenteon piirissä.

☞ Lakkautetaan rehtori-insituutio. Yksittäiselle henkilölle annettu eritäin merkittävä (mieli)valta päättää yhteisön jäseniä koskevista asioista, ilman velvoitetta heidään osallistatmiseensa, ei kuulu toimivaan demokratiaan. Rehtori-instituutio tulee lakkauttaa ja nykyisellään rehtorin päättämä asiat delegoitava hallitukselle, kollegiolle, tiedekunaneuvostoille, osastoille, jne. Kukin yksitttäinen delegoitava asia tulee osoitttaa niin lähellä yhteisöä pääteäväksi kuin suinkin mahdollista. Moni nykyisellään rehorin päättämä asia olisi delegoitavissa eteenpäin nykyisen lain puitteissa, mutta asian loppuun asti saattaminen vaaii yliopistolain muuttamista.

☞ Siirrytään parlamentaariseen malliin, jossa yliopiston hallituksen (ja rehtorin) on nautittava yliopistokollegion luottamusta. Aito uhka luottamuksen menettämisestä pakottaisi hallituksen (ja rehtorin sikäli kun toimea ei ole lakkautettu) huomiomaan yhteisön palautteen ja päätösten perustelemisen aivan eri tavalla kuin nyt. Yliopitokollegion on mahdollistat ottaa kriittisempi perusteluja vaativampi ote osaksi toimintakultttuuriaan jo nyt, mutta varsinaisen muutoksen aikaansaaminen vaatii yliopistolain muuttamista.

Lisää edunvalvontaa ylioppilaskuntaan!

Jos opiskelijakollektiivi ei itse pidä puoliaan ylioppilaskunnassa, yliopistolla, kaupungissa ja laajemmin yhteiskunnassa, kuka sen heidän puolestaan tekee? Opiskelijat ovat läpi historian edistäneet aikanaan mahdottomina pidettyjä yhteiskunnallisia muutoksia, eikä asiassa ole syytä jäädä laakereilleen lepäämään.

Vaikka opiskelijoiden asian ajaminen olisikin HYYn harjoittamassa edunvalvonnassa ensimmäisenä mielessä, tulee edunvalvontatoiminassa huomioida myös solidaarisuus muita heikossa asemassa olevia ryhmiä kohtaan. Paremman yhteiskunann tavaoitteleminen ei ole nollasummapeliä, eikä muitakin ryhmiä palvelevia hyviä tavoitteita ole syytä ehdoin tahdoin rajoittaa koskemaan pelkästään opiskelijoita.

☞ Perustulo nyt! Nykyinen opintotuki ei riitä elämiseen ilman velkaantumista. Elämiseen riittävä perustulo olis erinomainen tapa jättää toimeentuloepävarmuus historiaan niin opiskelijoide kuin kaikkien muiden yhteiskunnan jäsenten osalta.

☞ Maksuton joukkoliikenne! Liikkuminen on kaikille kuuluva peruspalvelu, ei ekstra josta on erikseen maksettava. Jatkovan HSL-lippujen hintojen nostamisen ja opiskelija-alennusprosentin alentaminen ei ole kestävä tie. Monimutkaista alennusluokittelua paljon selkeämpi malli olisi kohdistaa yhteisen palvelun kustannukset maksukykyisille ja rahoittaa joukkoliikenne verovaroin.

☞ Kohtuuhintainen koti jokaiselle! Asuminen on perusoikeus, mutta silti etenkin pääkaupunkiseudulla siihen uppoa pitkä penni. Opiskelija-asuminen on merkittävä keino nimen omaan opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamiseen ja opiskelija-asuntuotantoa on lisätäävä selvästi. Myös HYY voisi tulevaisuduessa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan tavoin itse tajota asumista HOASin rinnalla. Tämän lisäksi on murrettava koko voitontavoittelukeskeinen asuntomarkkina ja tarjottava kaikille, myös valmistuneille tai ilman opiskelijastatusta opiskeleville, mahdollisuus kohtuuhintaiseen kotiin.

Tiloja kaikille opiskelijoille!

Opiskelu ja muu aktiivinen opiskelijaelämä ei ole mahdollisita ilman asianmukaisia tiloja. Nykyisellään yliopisto huolehtii melko hyvin suoraan opetukseen ja opiskeluun liittyvien tilojen järjestämisestä (joskin vain arkisin päiväsaikaan) sekä liikuntatilojen järjestämiestä UniSportin kautta. Ilta- ja viikonloppuoiskeluun on yleisesti tarjolla tilat vain yhdessä sijainnissa. Vastaavasti HYY huolehtii järjestömuotoisen opiskelijatoimintaan osoitetuista myös ilta- ja juhlakäyttöön soveltuvista tiloista varsin hyvin, joskin tilojen maantieteellinen jakauma on varsin keskittynyttä.

Yliopiston “tilankäytön tehostamisen” tärkeydestä puhutaan paljon mutta hieman pintaa raaputtamalla yleensä selviää fraasilla tarkoitettavan oikeasti lähinnä tiloista leikkaamista. Tehostaminen (sanan varsinaisessa merkityksessä) ei kuitenkaan itsessään ole paha asia ja olisi varsin yksinkertaisella toimenpiteellä mahdollista tilankäyttöä lisäten: minimoidaan tilojen pitäminen tyhjillään. Erityisesti opetustilaisuuksien välissä tyhjillään olevien tilojen hyödyntäminen vapaamuotoiseen opiskelukäyttöön lisääisi tehokkutta, eikä olisi keneltäkään pois. Vaikka tyhjillään pitäminen vaatisi pieniä lisäpanostuksia, on vaikkapa aukioloaikojen lisäämiseen käytettävä vahtimestarian lisätyöaika selvästi perusteltua kun vaihtoehtoja on miljoonia maksavan kampusrakennuksen pitäminen tyhjänä.

☞ Järjestö- juhla- ja saunatiloja kaikille kampuksille! Laaja-alaisen järjestötoiminnan erinäisine hangaustilaisuuksineen ja sitseineen on oltava yhtä mahdollista kampuksesta riipumatta. Erityisesti Viikin tilanne on kestämätön ja Viikin kampus olisikin luonteva sijainti uusille iltakäyttöön soveltuville järjestötiloille. Ratkaisu voi olla kokonaan uusi rakennus, Viikin ylioppilastalo, sopivien tilojen hankkiminen olemassa olevista yliopiston rakennuksista, tai jotain siltä väliltä.

☞ Yliopiston tilat yhteisön käyttöön! Kaikkien luokkahuoneiden ja muiden optustilojen on oltava vapaasti käytettävissä aina, kun niitä ei erikseen ole muuhun käyttöön varattu. Kampusten aukioloaikoja tulee laajentaa ja tiloissa sallia myös opiskelun lisäksi myös järjestö-, kulttuuri- ja muu vapaa-ajantoiminta.

☞ Päiväunitilat kaikille kampuksille! Kenelle tahansa voi välillä iskeä tarve ottaa nokoset tai muutoin vetäytyä rauhottumaan kampusten hälyltä.

Kumpulaeriyiset kysymykset

☞ Kumpulan UniCafe-palvelut on turvattava myös kesäisin!

☞ Lisää demokratiaa osastojen roolia vahvistamalla!

☞ HYYltä tukea mahdollisen kampuksen järjestöjen oman tilahankkeen toteuttamiseen!

Vastaukseni HYYn vaalikoneeseen

Yliopistoni tulee lisätä koulutusta, jonka pääsääntöinen suoritustapa on etäopetus, myös pandemian jälkeen. Osittain eri mieltä. Opiskeluyhteisön tuki ja opiskeluaikana tarjolla olevat järjestö-yms aktiviteetit ovat keskeinen osa yliopistokoulutusta, eikä näistä paitsi jäämistä tule ehdoin tahdoin edistää. Erilaiset etäsuoritustavat ovat kuitenkin hyvä vaihtoehto henkilökohtaisten joustojen tai yksittäisten kurssien järjestämiseen tämän ollessa pedagogisesti perusteltua. Sen sijaan avoimen opinnoissa uusien jopa kokonaan eäformaatissa järjestettyjen kokonaisuuksien lisääminen voi olla opiskelijan kannalta hyväkin asia.

Yliopistoni päätöksentekoon tulee voida osallistua kaikilla hallinnon tasoilla myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Täysin samaa mieltä. Kaikkien yhteisön jäsenten kielitaidostaan riippumatta tulee voida osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon – niin hallintoelinten jäseninä kuin edustajiensa kautta vaikuttamalla. Hallintoelimiin osallistuminen vaatii päätös- ja valmisteluaineistojen käännättämistä myös ainakin englanniksi sekä elimestä riippuen kokoustulkkauksen järjestämistä tai kokouskielen vaihtoa. Edustajien kautta vaikuttaminen edellyttää päätettävistä asioista on viestimistä hyvissä ajoin ja myös ainakin englanniksi.

Yliopistoyhteisössäni tulisi olla enemmän resursseja mielenterveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Täysin samaa mieltä. Kaikki kivet mielenterveyden edistämiseksi tulee kääntää. HYY pystyy suorimmin edistämään asiaa tukemalla piirissään toimivia järjestöjä ja Nyyti ry:tä jäsenistön tukemisessa. Tämän lisäksi HYYn tulee vaikuttaa yliopistoon (joka vallassa mm. opintopsykologien riittävyys on), YTHS:ään ja Helsingin kaupunkiin (jotka tuottavat mielenterveyspalveluita) ja valtakunnalliseen politiikkaan (jossa mm. opiskelijoiden toimeentulosta ja opintojen tavoitesuoritusajoista päätetään).

Ylioppilaskuntani ja yliopistoni tulee osallistua nykyistä aktiivisemmin ilmasto- ja ympäristökriisien torjuntaan. Täysin samaa mieltä. Elinkelpoisen planeetan jättäminen tuleville sukupolville on meidän kaikkien yhteinen asia. HYYllä on paljon mahdollisuuksia vaikutta sekä suoraan kiinteistöomaisuutensa ja omistamansa UniCafe-ketjun kautta, että välillisesti vaikuttamalla yliopistoon, kaupunkiin (jossa mm. liikkenteestä ja kaupunkirakenteesta päätetään) ja laajemmin julkiseen keskusteluun. Myös jäsenistön omaehtoisen asiaan liittyvän järjestötoiminnan tukeminen on keskeinen tapa edistää asiaa.

Ylioppilaskuntani tulee vaikuttaa siihen, että opiskelija-asuntoja rakennetaan enemmän kampusten läheisyyteen. Täysin samaa mieltä. Edullinen asuminen on keskeinen keino opiskelijoiden toimeentulon tukemiseksi kalliin asumisen pääkaupunkiseudulla. Kaikki mahdollisuudet opiskelija-asumisen rakentamiseen kannattaa käyttää, jotta jonain kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus tarpeitaan vastaavaan opiskelija-asumiseen koko opintoajaksi. Luonnollisesti mitä lähempänä opiskelupaikkaa ja arjen palveluita uuden asunnot sijaitsevat, sitä parempi.

Yliopistokoulutuksen tulee olla kaikille, myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, maksutonta Suomessa. Täysin samaa mieltä. Maksuton koulutus kuuluu kaikille nyt ja aina.

Ylioppilaskunnan jäsenyyden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Täysin eri mieltä. HYYn lakisääteiset tehtävät hallinnon opiskelijaedustajien valintaan liittyen sekä niiden toteuttaman edunvalvonta- ja palvelutoiminnan tärkeys huomioiden on perusteltua, että HYY automaattisesti kaikkia Helsingin yliopiston opiskelijoita. Tämä pointti pätee kaikkien muidenkin ylioppilaskuntien kohdalla.

Ylioppilaskunta ei saa ottaa kantaa muihin asioihin kuin suoraan koulutukseen, yliopistoihin ja opintososiaalisiin asioihin (opintotuki, asuminen, yms.) liittyviin kysymyksiin. Täysin eri mieltä. Opiskelijat ovat ihan yhtä täysimääräisiä yhteiskunnan jäseniä kuin muutkin, eikä opiskelijoiden elämä rajoitu yliopiston seinien sisälle. Jos jokin asia koetaan niin tärkeäksi, että jäsenistö haluaa demokraattisen prosessin kautta HYYn ottavan asiaan kantaa, näin tapahtukoon.

Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa ulkomaanvaihtojakso osana tutkintoa. Osittain samaa mieltä. Ulkomaanvaihtoon lähtemisen tulee olla aidosti mahdollista kaikille opintoalasta tai varallisuudesta riippumatta. Ketään ei kuitenkaan ole syytä pakottaa vaihtoon lähtemään.

Opintotuen tulisi olla nykyistä enemmän opintolainapainotteista opintorahan sijaan. Täysin eri mieltä. Hyvässä yhteiskunnassa ketään ei saa pakottaa velkaantumaan elääkseen. Opintoraha tulee välittömästi nostaa tasolle joka riittää elämiseen ja kokoaikeiseen opiskeluun koko opintojen ajaksi, pidemmän päälle opiskelijoidenkin toimeentulo on ratkaistavissa perustulolla.

Edellisten edustajistovaalien poinzini luettavissa osoitteessa taaviheikkila.fi/edarivaalit2020!